tuotantosidonnaisissa

Tuotantosidonnaisissa on suomalaisessa ja eurooppalaisessa maatalouspolitiikassa käytetty termi, jolla viitataan tukimuotoihin, joiden määrä tai ehtojen täyttyminen perustuu tuotantoon. Käsite kattaa maksut, jotka maksetaan tuotetun määrän, tuotantoyksiköiden tai tuotantolajien perusteella ja joissa tuki on sitoutunut nimenomaan tuotannon volyymiin tai laatuun liittyviin kriteereihin.

Tyypillisesti tuotantosidonnaiset tuet voivat olla esimerkiksi euroina per tuotettu yksikkö (kuten tonni viljaa) tai prosenttiosuus tuotannon arvoon. Maksun saamisen ehtoja voivat olla tuotantokriteerit, laadun ja ympäristönsuojeluun liittyvät vaatimukset sekä eläinten hyvinvointiin liittyvät standardit. Tuotantosidonnaisissa tukimuodoissa on usein lisäksi rajoituksia, kuten tuotannon enimmäismäärät tai erityiset tuotantosäännökset, joihin viljelijän on sitouduttava.

Kontekstina tuotantosidonnaiset maksut sijoitetaan osaksi laajempaa maatalouspolitiikkaa, erityisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rakenteeseen. Reformien myötä suurin osa suoriteperusteisista, tuotantoon sidotuista tuista on siirtynyt kohti enempi decoupling- ja rahastointikeinoja, mutta tuotantosidonnaiset maksut voivat edelleen esiintyä tietyissä sektoreissa tai kansallisissa tukijärjestelmissä sekä tietyissä erityisjärjestelyissä.

Kritiikkiä tuotantosidonnaisista tuista on nähty muun muassa siitä, että ne voivat vaikuttaa tuotantomäärien kautta markkinoiden tasapainoon ja budjettiin sekä osoittaa tuotantokäytäntöihin liittyviä kannustinvaikutuksia. Toisaalta niiden katsotaan voivan tukea tiettyjä tuotantosidonnaisia tavoitteita, kuten turvata tuotantoa tai edistää laadun ja ympäristön hallintaa.