tulehdusvasteeseen

Tulehdusvaste on kehon immuunijärjestelmän kokonaisuus, joka aktivoituu kudostuhoon, infektioon tai muuhun uhkaan. Tavoitteena on rajata vaurio, tuhota patogeenit ja edistää paranemista. Tulehdusvasteen keskeiset piirteet ovat sekä paikalliset vaskulaariset muutokset että solujen ja tau citrate välittäjäaineiden osallistuminen.

Käytännössä tulehdus alkaa endoteelin aktivoitumisesta ja verenvirtauden lisääntymisestä sekä kapillaarien läpäisevyyden kohoamisesta. Tämä mahdollistaa tulehdussolujen, kuten neutrofiilien ja makrofagien, rekrytoitumisen vauriokohteeseen. Solujen toimintaa säätävät tulehdusvälittäjäaineet, kuten cytokines (esim. TNF-α, IL-1, IL-6), chemokinit, prostaglandiinit, leukotrieenit ja bradykinin. Näiden molekyylien toiminta johtaa kivun, turvotuksen, punoituksen ja lämmön syntyyn sekä vaikuttaa immunologiseen vasteeseen.

Tulehdusvaste voidaan jakaa akuuttiin ja krooniseen tulehdukseen. Akuutti tulehdus on lyhytkestoinen ja yleensä tarkoituksenmukainen, kun taas krooninen tulehdus kestää pidempään ja voi johtaa kudosvaurioihin sekä pitkäaikaisiin sairauksiin. Parantuminen edellyttää tulehdusvasteen sammumista anti-inflammatoristen mekanismien ja resolutiivisten välittäjäaineiden (kuten lipoksinien ja resolvinsien) toiminnan kautta sekä kudoskorjausta.

Kliinisesti tulehdusvaste ilmenee usein kuumeena, kohonneina akuutin faasin proteiineina (esim. CRP) sekä paikallisina oireina kuten punoituksena, turvotuksena, kivun tunteena ja lämpövaikutuksena. Liiallinen tai pitkäaikainen tulehdus liittyy moniin sairauksiin, mukaan lukien autoimmuunikohteiset tilat ja krooniset tulehdukset.

Tulehdusvasteeseen on illatiivin muoto sanasta tulehdusvaste; sitä käytetään kirjoitetussa kielessä kuvaamaan suuntausta kohti tätä reaktiota.