tilakoidikalvot

Tilakoidikalvot ovat kloroplasteissa ja joidenkin bakteerien, kuten kyanobakteerien, esiintyviä kalvorakenteita. Ne muodostuvat litteistä tilakoideista, ja tilakoidikalvot voivat esiintyä ryhminä granoina sekä stromalalamelleina, jotka yhdistävät granoja. Tilakoidien lumen on tilakoidilumen, joka on erillinen kloroplastein stromasta.

Kalvot sisältävät fotosysteemit I ja II sekä sytokromi b6f -kompleksin ja ATP-syntaasin. Ne sisältävät myös pigmenttejä, kuten klorofylliä ja karotenoideja, sekä yhteisvaikutteisia LHC-antenneja, jotka keräävät valoa. Valon energia siirtää elektroneja PSII:sta PSI:iin elektroninsiirtoketjussa; veden fotolyyttinen jakautuminen PSII:lla tuottaa hapen sekä protonit lumenin puolelle. Proton gradientin muodostuminen mahdollistaa ATP:n synteesin ATP-syntaasin avulla. Elektronit siirtyvät lopulta NADP+:iin fotoreduktion kautta, muodostaen NADPH:n.

Tilakoidikalvot ovat dynaamisia; niiden määrä ja järjestys voivat muuttua kasvuolosuhteiden mukaan. Ne voivat lisääntyä ja muokkautua, ja niiden oikea grana- ja lumenjakautuma vaikuttaa fotosynteesin tehokkuuteen. Vaikka valoasut reaktiot tapahtuvat tilakoidikalvoilla, Calvin-syklin kemialliset reaktiot tapahtuvat pääosin kloroplastin stromaosassa. Tilakoidikalvojen järjestäytyminen ja toiminta ovat keskeisiä valonvaraisen energian talteen ja fotosynteesin aloitusvaiheiden ohjauksessa.