teräsyhteisö

Teräsyhteisö, virallisesti Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (European Coal and Steel Community, ECSC), oli vuonna 1951 Pariisin sopimuksella perustettu kansainvälinen järjestö, jonka tarkoituksena oli luoda hiili- ja terästuotteiden yhteismarkkina sekä edistää taloudellista yhdentymistä Länsi-Euroopassa ja tukea rauhaa.

Alkuperäiseen kuuteen jäsenvaltioon kuuluivat Belgia, Ranska, Saksan liittotasavalta, Italia, Luxemburg ja Alankomaat. ECSC loi yhteisen markkinan hiili- ja terästuotannolle sekä hallinnoi näiden alojen tuotantoa ja kauppaa yhteisten sääntöjen ja mekanismien kautta. Järjestöllä oli myös erilliset elimet, kuten keskushallinto ja valvovat laitokset, joiden tehtävänä oli varmistaa kilpailun oikeudenmukaisuus sekä yhtenäisten säännösten noudattaminen.

Teräsyhteisön vaikutus ulottui sekä taloudelliseen että poliittiseen yhteenliittämiseen. Se tuki jälleenrakennusta ja talouskasvua sodan jälkeen, vähensi riskejä sotilaallisen ratkaisun tarpeesta ja loi vankan pohjan myöhemmälle eurooppalaiselle integraatiolle. Yhteensidonnaisuus hiili- ja terästeollisuuden kautta auttoi kehittämään luottamusta sekä edisti yhteisvastuun mukaista politiikkaa monilla aloilla.

Sopimuksen elinkaari kesti viisikymmentä vuotta, ja ECSC-tasoisen toimivallan katsottiin vanhentuneen 2000-luvun alussa. Sopimus päättyi vuonna 2002, ja sen vastuut sekä oikeudet siirtyivät EU-tason toimielimille. ECSC:n kokemukset ja käytännöt vaikuttivat suuresti Euroopan talous- ja poliittiseen integraatioon sekä sitä seuranneisiin yhteisöihin ja lopulta Euroopan unioniin.