terveyshaitoille

Terveyshaitoille tarkoittaa yleisesti kaikkia tekijöitä tai tiloja, jotka voivat aiheuttaa haittaa ihmisen terveydelle. Käytössä termi viittaa sekä ympäristöön, työpaikkaan että kuluttajien arkeen liittyviin altisteisiin ja riskitekijöihin. Terveyshaittoja voidaan arvioida sekä yksilö- että populaatiotasolla, ja ne voivat olla akuutteja tai kroonisia.

Tyypillisiä terveyshaittojen lähteitä ovat kemialliset vaarat (myrkylliset aineet, hengitetyt epäpuhtaudet), biologiset vaarat (mikrobit, taudinaiheuttajat), fysikaaliset vaarat (melu, säteily, lämpötilavaihtelut), sekä ergonomiset ja psykososiaaliset tekijät (toistuva rasitus, stressi). Arjen ja työn ulkopuolella ilmansaasteet, kosteuden ja homeen esiintyminen sekä epäedulliset asuinolot voivat muodostaa terveyshaittoja.

Riskinarviointi ja seuranta: Terveyshaittojen hallinta perustuu riskinarviointiin, jossa tunnistetaan altisteet, arvioidaan niiden voimakkuus ja todennäköisyys sekä määritetään suojelutoimenpiteet. Kansanterveystoimijat seuraavat tilastoja, suorittavat altisteiden mittauksia ja ohjaavat toimia, kuten valistusta, lainsäädäntöä ja valvontaa.

Ennakoiva ja korjaava toiminta: Tärkeintä on ehkäisy: haittojen lähteen poisto tai vähentäminen (substituutio, tekniikka, ilmanvaihto), ergonomiset ratkaisut, työkyvyn tukeminen sekä turvalliset kuluttajatuotteet ja ympäristö. Henkilösuojaimet voivat olla osa kokonaisuutta, mutta ne eivät korvaa pääasiallisiin lähteisiin puuttumista.

Lainsäädäntö ja politiikka: Terveyshaittojen hallinta kuuluu monien tarjonta- ja ympäristöterveysalan ohjauksien piiriin, kuten kansallinen lainsäädäntö ja eurooppalaiset standardit sekä terveysvaikutusten arviointi käytännöt. Esimerkeiksi voidaan mainita ilman erityisiä referensseja.