taustakertomusäänet

Taustakertomusäänet ovat äänimaiseman osa, jonka tarkoituksena on tukea kertomusta taustalla ilman, että ne hallitsevat kuulijan huomiota. Termi viittaa äänielementteihin, jotka luovat asetelman, ajan ja tunnelman sekä auttavat tarinan rytmityksessä. Taustakertomusäänet voivat olla ympäristöääniä, kuten sade, liikenne, tilan akustiikka, tai epä-diegettisiä, pehmeitä tekstuureja, jotka syventävät ilmaisua. Ne voivat olla sekä todellisia äänilähteitä että syntetisoituja.

Käyttö ja tarkoitus ovat monipuolisia: yleisimmissä sovelluksissa ne esiintyvät podcastien, äänikirjojen, radio- ja draamatuotantojen sekä dokumenttiohjelmien yhteydessä. Tehtävä on lisätä realismia, osoittaa paikkoja ja aikakausia sekä tukea kerronnan tunnelmaa ja rytmiä ilman, että ne kilpailevat puheryhmän kanssa. Hyvin suunnitellut taustakertomusäänet auttavat siirtämään kuuntelijan seuraavaan kohtaukseen ja ylläpitämään immersion.

Tuotanto ja muokkaus painottuvat harkittuun kerrosten käyttöön: äänet voidaan tallentaa kentällä tai luoda syntetisoiden, ja niiden dynamiikka, tilanväri ja reverb valitaan siten, että ne sulautuvat tarinankulkuun. Tämän lisäksi käytetään tarvittaessa EQ:ta, kompressiota ja hiljennystä sekä tarkoituksenmukaisia voimakkuuksien muutoksia, jotta tausta tukee eikä häiritse.

Esimerkki: äänikirjassa kaupungin säätilat ja välkkyvä sade luovat aamun tuntua, kun pääkertomus etenee, ja taustakertomusäänet rytmittävät kohtauksia.

Taustakertomusäänet eroavat taustamelusta, joka on epämuodostunutta taustaääniludetta, sekä erillisistä äänitehosteista, jotka ovat suoraan kuvitteellisen tapahtuman objektiivisia jäljitöitä. Ne eroavat myös musiikista siten, että ne tukevat kertomusta ilman suoraa emotionaalista ilmaisua.