tartuntataudilta

Tartuntataudit ovat sairauksia, jotka johtuvat patogeeneistä—bakteereista, viruksista, sienistä tai loisia—ja jotka voivat tarttua ihmisestä toiseen. Ne voivat aiheuttaa akuuttia oireilua tai pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, ja niiden leviäminen sekä vakavuus vaihtelevat patogeenin ominaisuuksien ja isäntien vastustuskyvyn mukaan. Tartuntatauteja luokitellaan usein sen siirtotavan mukaan: ilmateitse ja pisaratartuntana, kosketuksen kautta, saastuneiden aineiden välityksellä sekä elintarvikkeiden tai veden välityksellä; myös vektorien, kuten hyönteisten, välittäminen kuuluu olennaisiin tekijöihin.

Ennaltaehkäisy ja hallinta perustuvat toimiin, jotka estävät tartuntoja ja hidastavat leviämistä. Näitä ovat rokotukset, käsihygienia, puhtauden ja veden saannin turvaaminen sekä turvallinen elintarvike- ja ruokatuotanto. Vektorien torjunta ja ympäristön sanitaatio vähentävät altistumisen riskiä. Sairauden hoito perustuu patogeenin tunnistamiseen ja asianmukaisiin hoitomuotoihin, kuten antibakteerisiin, antiviraalisiin tai antiparasiittisiin lääkkeisiin, sekä oireenmukaiseen hoitoon. Kansanterveyskysymyksiä seuraa ja ohjaa tiedonvälitys, laboratorio­tutkimukset, epidemioiden seuranta sekä tarvittaessa eristys ja liikkumisrajoitukset.

Tartuntataudit voivat esiintyä yksittäisinä tapauksina tai laajoina epidemioina. Esimerkkejä ovat influenssa, tuberkuloosi, tuhkarokko, HIV/AIDS ja COVID-19 sekä malaria ja muut taudit, joita esiintyy erityisillä alueilla. Termiä tartuntatauti käytetään yleisterminä suomen kielessä, ja elatiivimuoto tartuntataudilta tarkoittaa "from an infectious disease" sekä esiintyy esimerkiksi puhuttaessa suojautumisesta tartuntataudilta.