tallennusliitäntöjä

Tallennusliitäntöjä, suomeksi tallennusliittimiä tai tallennusportteja, ovat fyysisiä rajapintoja, joiden avulla tallennuslaitteet, kuten kiintolevyt, SSD-asemat ja optiset asemat, liitetään tietokoneen emolevyyn tai muuhun isäntälaitteeseen. Nämä liitännät mahdollistavat datan siirtämisen tallennuslaitteen ja tietokoneen välillä.

Historiallisesti yleisimpiä tallennusliitäntöjä ovat olleet IDE (Integrated Drive Electronics) ja sen seuraaja PATA (Parallel ATA), jotka käyttivät leveitä datakaapeleita. Nykyaikaisissa tietokoneissa PATA on pitkälti korvattu nopeammalla SATA (Serial ATA) -liitännällä. SATA siirtää dataa sarjamuodossa ohuempien kaapeleiden avulla ja tarjoaa huomattavasti paremman suorituskyvyn.

Uudempi ja vielä nopeampi liitäntä on NVMe (Non-Volatile Memory Express), joka on suunniteltu erityisesti SSD-asemille. NVMe hyödyntää PCIe (Peripheral Component Interconnect Express) -väylää, joka on alun perin kehitetty näytönohjaimille ja muille laajennuskorteille. NVMe-liitännällä varustetut SSD-asemat voivat saavuttaa huomattavasti korkeampia luku- ja kirjoitusnopeuksia kuin SATA-liitännällä toimivat asemat.

Tietokoneiden ulkopuolisissa tallennusratkaisuissa käytetään myös muita liitäntöjä, kuten USB (Universal Serial Bus) ulkoisille kiintolevyille ja muistikoukuille, sekä Thunderbolt, joka tarjoaa erittäin korkeat siirtonopeudet ja monipuolisuuden. Liitännän valinta riippuu usein tarvittavasta nopeudesta, kustannuksista ja yhteensopivuudesta.