säilyvyyskriteerejä

Säilyvyyskriteerit ovat ne vaatimukset ja rajat, joiden perusteella tuotteen säilyvyys ja käyttökelpoisuus määritellään tietyissä säilytysolosuhteissa. Ne koskevat elintarvikkeita, lääkkeitä, kosmetiikkaa ja kemikaaleja sekä siemen- ja biotuotteita. Säilyvyyskriteerit muodostavat yhdessä käsitteen säilyvyysaika, jolla määritellään, kuinka kauan tuote säilyttää tarkoitetut ominaisuutensa ja milloin laatua tai turvallisuutta ei enää pidetä hyväksyttävänä.

Kriteerit kattavat useita vakauden osa-alueita: kemiallinen vakaus (hajoaminen tai aktiivisen aineen pitoisuus), mikrobiologinen turvallisuus (mikrobiologinen kasvu ja siihen liittyvät riskit) sekä fyysinen vakaus (pakkauksen tiiviys, erottuminen, muutokset koostumuksessa). Elintarvikkeissa usein arvioidaan sensorista laatua (maku, haju, väri, koostumus). Lääkkeissä tärkeää on aktiivisen aineen ja epäpuhtauksien pitoisuuksien pysyvyys sekä oikea vapautuminen.

Käytännössä säilyvyys määritellään kokeellisesti: sekä reaaliaikaisilla että nopeutetuilla olosuhteilla, esimerkiksi kovemmilla lämpötiloilla ja muulla kosteudella. Tutkimuksissa asetetaan hyväksyttävät kriteerit ja päätetään, milloin tuote menettää kelpoisuutensa. Näin voidaan määrittää tuotteelle säilyvyysaika sekä antaa suosituksia pakkaus- ja jakeluolosuhteisiin.

Sääntely ja laadunvarmistus ohjaavat käytäntöä: säilyvyyskriteerit vaikuttavat siihen, miten tuotteet merkitään ja miten varastonhallinta sekä toimitusketju toteutetaan. Suomessa ja kansainvälisesti nämä kriteerit tukevat riskinhallintaa sekä laadunvarmistusjärjestelmiä.