suorituskykyhaitat

Suorituskykyhaitat ovat tekijöitä, jotka heikentävät suoriutumista sekä yksilöillä että ryhmissä sekä järjestelmissä ja palveluissa. Termi kattaa fyysiset, kognitiiviset, emotionaaliset sekä ympäristöön, organisaatioon ja teknologiaan liittyvät esteet, jotka estävät optimaalisen suorituskyvyn. Käsite esiintyy eri aloilla, kuten työterveydessä, ergonomiassa, taito- ja koulutustoiminnassa sekä IT-palveluissa ja järjestelmäkehityksessä.

Fyysiset haitat voivat johtua väsymyksestä, kivusta, univajeesta tai terveydellisistä rajoitteista. Kognitiiviset haitat liittyvät esimerkiksi suuresta kuormituksesta, keskittymisvaikeuksiin, stressiin tai huolimattomuuteen. Ympäristötekijät, kuten melu, lämpötilavaihtelut ja valaistus, sekä organisaation tekijät, kuten epäselvät ohjeet, aikapaineet tai huono viestintä, voivat heikentää suoriutumista. Teknologiset haitat voivat johtua ohjelmistovirheistä, laitteistoviasta, hidastelusta tai verkon latenssista.

Vaikutukset voivat ilmetä virheinä, hitaampina vasteaikoina, vähentyneenä tarkkuutena, turvallisuusriskien kasvuna sekä tuottavuuden ja käyttökokemuksen heikkenemisenä. Suorituskykyhaittoja arvioidaan sekä subjektiivisten tuntemusten että objektiivisten mittareiden kautta, kuten suorituskykymittareiden, ajatus- ja tehtävätyökuorman sekä virhetapauksien seurannan avulla.

Ehkäisy ja hallinta keskittyvät suunnitteluun ja työn tekemisen olosuhteiden optimointiin: riittävät lepo- ja palautumisajat, ergonomiset työskentelytavat, koulutus, selkeät prosessit, teknisen tuen saatavuus sekä järjestelmien suorituskyvyn optimointi, redundanssi ja virheiden hallinta.

Suorituskykyhaittojen hallinta on osa riskinarviointia, ihmislähtöistä suunnittelua sekä järjestelmäteknistä kehittämistä, ja sen tavoitteena on palauttaa ja ylläpitää turvallinen, tehokas ja mielekäs suorituskyky.