suojakuorta

Suojakuori on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan minkä tahansa esineen tai eliön ulkokuorta, jonka tehtävä on suojata ja eristää sen sisältöä. Termiä käytetään sekä biologiassa että tekniikassa. Etymologisesti se koostuu sanoista suoja ja kuori, jotka kuvaavat sen roolia ulkokerroksena.

Biologiassa suojakuori voi olla eloperäistä tai kivellistä rakennetta. Eläinmaailmassa suojakuori suojaa pehmeää elimistöä, tarjoaa mekaanista tukea ja ehkäisee kuivumista tai saasteita. Esimerkkejä ovat simpukoiden ja muiden nilviäisten kovat kuoret sekä kalsiumkarbonaatista muodostuneet rakenteet, sekä niveljalkaisten kuten äyriäisten ja hyönteisten chitinoidut ulkokuoret. Joillakin kasveilla ja sientenkin on suojakuoria; yksinkertaisempia tapauksia ovat esimerkiksi siementen ja joidenkin hedelmien kuoret. Suojakuoret voivat olla monikerroksisia ja niissä on usein sekä mineraalisia että orgaanisia komponentteja, jotka antavat sekä kestävyyttä että joustavuutta. Innovaatiot biologisissa suojakuorissa liittyvät usein kuivumisen, patogeenien ja mekanisen rasituksen torjuntaan sekä nesteiden vaihtoihin.

Teknisessä käytössä suojakuori viittaa suojakoteloon tai koteloon, joka suojaa laitteita iskuilta, pölyltä ja muilta ulkoisilta tekijöiltä. Esimerkkejä ovat älylaitteiden ja koneiden kotelot sekä suojakäyttötavat teollisuudessa. Nanoteknologiassa puhutaan usein core–shell- rakenteista, joissa ydinpuoli päällystetään toisella materiaalilla haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi.

Ymmärrys suojakuoren muodoista ja toiminnasta kattaa sekä luonnon valinnat että teknisen suunnittelun vaihtoehdot.