stressireaktioita

Stressireaktiot ovat kehon ja mielen reaktioita uhkaaviin tai vaativiin tilanteisiin. Ne voivat olla lyhytaikaisia tai pitkäkestoisia ja ne syntyvät sekä ulkoisista tekijöistä että yksilön tulkinnasta tapahtumasta.

Fysiologisesti stressireaktiot liittyvät autonomisen hermoston aktivaatioon ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisjärjestelmän, HPA-akselin, käynnistymiseen. Adrenaliini ja noradrenaliini vapautuvat sympaattisen hermoston kautta, mikä nostaa sydämen sykettä, lihasjännitystä ja verenkiertoa. HPA-akseli vapauttaa kortisolihormonia, joka säätelee energiavarojen käyttöä ja immuunivastetta.

Lyhytaikaiset stressireaktiot voivat parantaa valppautta ja suorituskykyä, kun taas pitkäkestoinen tai toistuva stressi voi lisätä terveysriskejä. Sen vaikutukset kuvaavat yleinen sopeutumisreaktio (GAS), jonka mukaan stressijärjestelmä etenee hälytyksen, vastustuksen ja uupumuksen vaiheista.

Oireet vaihtelevat yksilöllisesti, mutta yleisiä fyysisiä oireita ovat nopeutunut sydämen syke, hikoilu, lihasjännitys, päänsärky ja univaikeudet. Psykologisia oireita voivat olla ahdistus, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet ja motivaation vaihtelut. Stressin vaikutukset riippuvat sekä sen kestosta että selviytymiskeinoista.

Hallintakeinoja ovat riittävä uni, säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, sosiaalinen tuki sekä rentoutus- ja kognitiiviset menetelmät kuten hengitys- ja mielensisäiset harjoitukset. Tarvittaessa pitkäaikaisessa stressissä voidaan tarvita ammatillista apua, kuten psykoterapia tai lääkitys.