stereoäänenkäsittelyn

Stereoäänenkäsittely viittaa teknologioihin ja menetelmiin, joita käytetään äänisignaalien käsittelyyn niin, että ne voidaan toistaa stereona. Stereofoninen ääni pyrkii luomaan illuusion äänilähteiden sijainnista todellisessa tilassa, tarjoten laajemman ja realistisemman kuuntelukokemuksen kuin mononaalinen ääni. Tämä saavutetaan yleensä käyttämällä kahta erillistä äänikanavaa, vasempaa ja oikeaa.

Keskeisiä stereoäänenkäsittelyn osa-alueita ovat äänikuvan luominen ja manipulointi. Äänikuva (soundstage) kuvaa sitä, kuinka leveä, syvä ja korkea äänilähde vaikuttaa olevan kuuntelijan mielessä. Ääniteknikot käyttävät erilaisia tekniikoita, kuten mikrofonien sijoittelua äänitysvaiheessa, miksausta ja masterointia, muokatakseen äänikuvaa. Esimerkiksi eri instrumenttien tai äänien sijoittaminen vasemmalle, oikealle tai keskelle stereokenttää luo illuusion niiden sijainnista.

Lisäksi stereoäänenkäsittely voi sisältää erilaisia efektejä, kuten kaikuja (reverb) ja viiveitä (delay), joita käytetään tilan tuntuman lisäämiseen tai äänien erottamiseen. Binauraalinen äänitys on erityinen muoto, jossa käytetään kahta mikrofonia, jotka on asetettu ihmiskorvien muotoisten "päänukkejen" korvakäytäviin. Tämä tekniikka tuottaa erittäin realistisen 3D-äänikokemuksen kuulokkeilla kuunneltuna. Vaikka suurin osa musiikista ja elokuvista hyödyntää stereoääntä, kehittyneemmät järjestelmät, kuten surround-ääni, tarjoavat vielä immersiivisempiä kokemuksia useammalla kanavalla.