spiraaligalaksit

Spiraaligalaksit ovat galaksien luokka, jonka tunnusmerkkejä ovat litteä galaksin levy ja spiraaliset käsivarret. Levy sisältää varhaisten ja nuorien tähtien lisäksi kaasua ja pölyt, ja käsivarret ovat paikkoja aktiiviselle tähtien syntymälle. Usein galaksin keskellä sijaitsee paksumpi bulge (keskusta) ja joissakin tapauksissa keskellä on lisäksi mahdollinen suorakaide muodostuma eli jymyrakenteinen varsi (barre).

Spiraaligalaksit jaetaan morfologian mukaan normaalisoiroihin sekä varsi- eli barred-spiraaleiksi. Normalit spiraaligalaksit voidaan lihottaa lajeiksi Sa, Sb ja Sc, joiden keskusta ja kierteiset käsivarret ovat tiheydeltään erisuuria. Barroidut spiraaligalaksit (SBa, SBb, SBc) omaavat keskellä voimakkaan varren, josta lähtevät spiraaliset käsivarret kiertävät ulommaksi. Spiraaliarmeissa esiintyy usein H II -alueita ja pölyä, mikä näkyy kirkkaina tähtipisteinä ja tummina pölyjonoina.

Spiraaligalaksien dynamiikka ja kehitys liittyvät galaksin kehitykseen, kaasun kiertoon ja dynaamisiin kiertoliikkeisiin sekä tiheysaaltoihin, jotka suuntaavat kaasua ja aiheuttavat tähtien syntyä käsivarret. Laajemmin niiden massat ja kierteinen rakenne viittaavat kolmen komponentin—levyn, keskuksen ja galaktisen pimeän aineen–ellisyyteen. Suurimmat esimerkit kuten Linnunradan galaksi, Andromedan galaksi ja M51’n kaltainen suojaavat tutkimusta tähtien synnystä sekä galaksien vuorovaikutusten vaikutuksesta spiraalirakenteisiin.

Spiraaligalaksit ovat yleinen ja hyvin tutkittu galaksiluokka, joka tarjoaa tärkeän näkökulman sekä tähtien syntyyn että galaktisten ulottuvuuksien dynamiikkaan.