sisävesivirrat

Sisävesivirrat ovat veden vaakasuuntaista liikettä sisävesistöissä kuten järvissä, tekoaltaissa ja suurissa jokiväylissä. Ne kattavat sekä pintavirrat että syvä- ja sisävirrat, ja niiden syntyyn vaikuttavat tuulen aiheuttamat pintavoimat, veden pinnan paine-erot sekä vesimassojen lämpötilaan ja tiheyteen liittyvät virtaukset. Myös vedenhallintaan liittyvät tekijät, kuten säätö ja tulvat, voivat muuttaa sisävesivirtoja.

Pintavirrat syntyvät pääasiassa tuulen vaikutuksesta: kun tuuli siirtää pintakerrosta, syntyy liikettä, joka voi muodostaa kiertoliikkeitä järvessä tai kanavissa. Stratifikaation vallitessa järvissä kesäisin erillään olevat vesimassat voivat liikkua eri suuntiin, jolloin rajapinnassa syntyy sisävirtoja. Virtaamat voivat olla sekä pysyviä että tilapäisiä, ja niitä voivat vahvistaa vesivarastojen hallinta sekä vedenotto ja tulvat.

Ominaisuudet ja mittakaavat vaihtelevat: nopeudet ovat yleensä pienempiä kuin merivirroilla, usein muutamia senttimetrejä sekunnissa, mutta suurissa järvissä ja altaissa ne voivat olla suurempiakin ja suuntansa muuttuvat tuulen mukaan. Airtetut ja kerrostuneet järvet voivat lisäksi kehittää sisäisiä virtoja eri syvyyksiin.

Mittaaminen ja tutkimus tapahtuvat käyttämällä muun muassa akustista Doppler-mittausta (ADCP), driftereita ja muita virtauksia mittaavia menetelmiä sekä hydrografisia kartoituksia. Tuloksia hyödynnetään vesistöjen hydrologiassa, vedenlaadun seurannassa sekä vesivarastojen hallinnassa ja kalataloudessa.

Sisävesivirtojen tunteminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat ravinteiden ja hajuaineiden leviämiseen, sedimentin kulkeutumiseen ja ekosysteemien hyvinvointiin sekä vesistöjen hallinnan päätöksiin.