sisälausekkeen

Sisälauseke on kieliopillinen käsite, jolla tarkoitetaan lausetta, joka esiintyy toisen lauseen sisällä ja täydentää päälausetta. Se ei yleensä voi ilmaista väitettä itsenäisesti, vaan on riippuvainen päälauseesta. Sisälausekkeet voivat toimia päälauseen täydennyksinä tai tarkentajina sekä antaa lisätietoa.

Tyypiltään sisälausekkeet voivat olla erilaisia. Yleisimmät ovat sisältö- eli että-lauseet, jotka ilmaisevat väitteen tai ajatussisällön, sekä relatiivilauseet, jotka määrittelevät tai tarkentavat substantiivia. Esimerkkejä: “Hän sanoi, että hän tulee.” Tässä että-lause toimii päälauseen objektina. “Mies, joka asuu naapurissa, on ystäväni.” Tässä relatiivinen lause määrittelee substantiivin. Lisäksi ovat aikalisä- tai ehtolauseet kuten “Kun sade loppuu, menemme ulos.”, jotka toimivat adverbiaalisina lisäyksinä.

Sijainti ja merkitys riippuvat siitä, millainen sisälauseke on. Ne voivat esiintyä ennen päälauseen, sen jälkeen tai väliin sijoitettuna, ja niiden erottaminen toisistaan tapahtuu usein pilkulla. Oikea käyttö ja oikeat konjunktiot auttavat näkyvän merkityksen ja rytmin hallinnassa.

Käytännön tuntemus kehittyy lukemisen ja harjoittelun kautta. Yleensä tunnistaa sisälausekkeen kysymällä, mihin lauseen osa se kuuluu ja voiko se seisoa itsenäisesti. Tämä termi esiintyy erityisesti yleisissä kielioppa- ja kielitieteellisissä teksteissä.