sisäilmaalalla

Sisäilmaalalla viitataan suomalaisessa keskustelussa sisäilman laadun ja siihen vaikuttavien tekijöiden kokonaisuuteen rakennusten sisätiloissa. Termi ei ole yhtä täsmällinen tieteellinen käsite, vaan esiintyy usein puhekielisessä ja hallinnollisessa keskustelussa kuvaamaan tilojen sisäilman laatua sekä siihen liittyviä terveysvaikutuksia.

Siihen vaikuttavat tekijät ovat ilmanvaihto, kosteus, rakennusmateriaalit, epäpuhtauksien päästöt sekä ilmanvuotojen määrä ja ulkoilman vaikutukset. Keskeisiä mittareita ovat kosteus, lämpötila, ilmanvaihdon taso sekä hiukkaset, hajut ja muut sisäilman epäpuhtaudet. Hyvä ilmanvaihto sekä kosteuden hallinta ovat tavallisia tavoitteita sisäilmalalla liitetyissä toimenpide- ja rakennusten kuntoarvioissa.

Terveyteen liittyvät vaikutukset voivat ilmetä hengitys- ja ärsytystiloina, kuten kurkku- ja nenäoireina, päänsärkynä tai silmien ärsytyksenä. Henkilöt, erityisesti lapset, vanhukset ja herkästi sairastuvat, voivat olla erityisen herkkäaineita sisäilman epäpuhtauksille. Pitkällä aikavälillä on yhteydessä muun muassa epäsuotuisiin keuhko- ja allergioireisiin.

Häiriöiden ehkäisy, mittaukset ja hallinta kuuluvat rakennusten kuntoarvioiden ja terveellisyyskriteerien piiriin. Suomessa pyritään varmistamaan riittävä ilmanvaihto, asianmukainen kosteuden hallinta sekä korjaus- ja ylläpitotoimet, joilla vähennetään homeen ja muiden epäpuhtauksien riskejä. Termi kuvastaa yleistä aihekokonaisuutta, eikä sillä ole yhtä yksiselitteistä teknistä määritelmää.