sikiökaudessa

Sikiökausi kuvaa sikiön kehityksen aikajaksoa kohdussa. Yleensä sitä pidetään alkavan noin raskausviikon 9 tienoilta ja jatkuvan syntymään saakka. Ennen sikiökauden alkua tapahtuu alkionmuodostus, joka kuuluu varhaisvaiheeseen.

Sikiökauden aikana elimet ja elimistön järjestelmät kehittyvät ja kypsyvät. Keskushermosto kasvaa nopeasti; aivot ja aistit kehittyvät, ja verenkierto sekä hengitysteiden valmiudet valmistuvat syntymää varten. Iho muuttuu, ja sikiö voi saada vernix caseosa -kalvon sekä lanugo-karvoituksen. Sikiö alkaa liikkua kohdussa, ja äiti voi tuntea liikkeet yleensä noin raskausviikolla 18–20. Kasvuun liittyy myös lihakset, tukikudokset ja rasvavarastot.

Raskauden aikana sikiön kehitystä seurataan terveyden ja kasvun varmistamiseksi. Sikiön sydämen sykettä kuunnellaan, ja tärkeä 20 viikon rakenneultra arvioi sikiön anatomian ja kasvun. Istukan toiminta, lapsiveden määrä ja sikiön kasvu voivat vaikuttaa odotetulle lopulliselle syntymäajalle. Tarvittaessa käytetään laboratoriokokeita ja lisäkuvantamista.

Elämäntavat ja ravitsemus vaikuttavat sikiön kehitykseen. Riittävä folaatin saanti ennen raskautta ja raskauden aikana vähentää joidenkin synnynnäisten epämuodostumien riskiä. Alkoholi, tupakointi ja huumeet voivat lisätä sikiön haittoja. Infektiot sekä sikiöön vaikuttavat lääkkeet ja hoidot on huomioitava raskauden aikana.

Sikiökauden päätökseen johtaa syntymä. Termiksi katsotaan yleensä 37–42 raskausviikkoa; ennenaikaiseksi syntymäksi kutsutaan syntymää ennen 37. viikkoa.