aistit

Aistit ovat elimistön kykyä vastaanottaa ja tulkita ympäristön ärsykkeitä. Ihmisillä puhutaan tavallisesti viidestä perusaistista: näkö, kuulo, maku, haju ja tunto. Aistien kirjoon kuuluvat lisäksi kehon sisäiset ja monitahoiset prosessit, kuten proprioseptio (kehon asento ja liike), vestibulaarinen aisti (tasapaino), termoreceptio sekä kipuaisti.

Perusaistimukset syntyvät aistinelinten kautta: näköaisti silmien verkkokalvolta; kuuloaisti sisäkorvasta ja kuuloreiteistä; maku- ja hajuaisti kielestä ja nenästä; tuntoaisti iholta ja muista kudoksista. Jokaiselle aistille on omat reseptorit sekä signaalitavat, jotka muokataan aivoissa tulkinnaksi.

Signaalit siirtyvät aivoihin: näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaistin tiedot käsitellään aivoperäisillä alueilla, kuten aivorungon ja aivokuoren aistikeskuksissa. Aivot yhdistävät eri aistit ja muodostavat kokonaiskuvan ympäristöstä sekä kehon tilasta.

Proprioseptio ja vestibulaarinen aisti säätelevät kehon asentoa ja tasapainoa, ja ne ovat keskeisiä liikkeen suunnittelussa sekä ympäristön hahmottamisessa. Termoreceptio ilmoittaa lämpötilan muutoksista ja nociceptio kivun vasteista, mikä auttaa suojaamaan kehoa.

Aistit kehittyvät varhain; esimerkiksi näkö ja kuulo kehittyvät syntymän jälkeen. Iän myötä kuulon ja näön heikkeneminen on yleistä. Aistien häiriöihin liittyy näkö- tai kuulovamma, anosmia ja ageusia. Aistien tutkimus ja hoito ovat keskeisiä terveydenhuollossa.