sertifikaatio

Sertifikaatio tarkoittaa virallista todistusta siitä, että jokin objekti – henkilö, tuote, organisaatio tai järjestelmä – täyttää ennalta määritellyt vaatimukset, standardit tai laadunhallintakriteerit. Sertifikaatti myöntää kelpoisuuden tai yhteensopivuuden tietyn tarkoituksen kanssa, ja sen antavat siihen erikoistuneet sertifiointielimet.

Tyypillisesti sertifikaatioja jaotellaan tuotteen sertifiointiin (tuotteen vaatimustenmukaisuus ja turvallisuus), järjestelmäsertifiointiin (esim. laatu-, ympäristö- tai tietoturvajärjestelmät) sekä henkilöstösertifiointiin (ammattitaidon osoittaminen). Joissakin tapauksissa kyse voi olla myös palveluiden tai prosessien sertifioinnista.

Prosessi koostuu hakemuksesta, dokumentaatioarvioinneista sekä usein paikan päällä tehtävästä auditista. Päätöksen jälkeen seuraa sertifikaatin voimassaolon ylläpito seurantatutkimuksilla ja/tai uusintatodistuksella, jotta sertifikaatti pysyy voimassa. Sertifikaatin myöntäjä voi myöntää, peruuttaa tai rajoittaa sen voimassaoloa tarpeen mukaan.

Sertifikaatiot perustuvat usein kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin, kuten ISO-, IEC- ja EN-standardeihin. Sertifiointielimet ovat yleensä akkreditointielinten valvonnan alaisia, ja niiden pätevyys varmistetaan akreditoinnilla. Kansainväliset järjestelmien tunnustamiset (MLA/IAF) helpottavat, että sama sertifikaatti tunnustetaan useissa maissa.

Keskeinen syy sertifikaation hakemiseen on luottamuksen, kilpailukyvyn ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. Oikea sertifikaatio vastaa tarpeellisia standardeja sekä lainsäädäntöä ja on osa riskienhallintaa sekä organisaation luotettavuuden vahvistamista asiakkaiden ja viranomaisten silmissä.