segmentointityypit

Segmentointityypit ovat yleinen termi, jolla tarkoitetaan erilaisten datojen, kohderyhmien tai kuvien jakamista pienempiin, yhtenäisiin osiin. Tarkoitus on löytää toimivia ryhmiä tai alueita, jotka helpottavat ymmärtämistä, markkinointia tai päätöksentekoa riippumatta kontekstista.

Markkinointiin liittyvä segmentointi jakaa kohderyhmän ominaisuuksien perusteella. Demografinen segmentointi huomioi ikä, sukupuoli, tulot ja muut sosiodemografiset tekijät. Maantieteellinen segmentointi perustuu alueeseen, kuten maahan, kaupunkiin tai asuinalueeseen. Psykografinen segmentointi tarkastelee elämäntapaa, arvoja ja kiinnostuksen kohteita. Käyttäytymiseen perustuva segmentointi huomioi ostokäyttäytymisen, brändiuskollisuuden ja käyttötiheyden. Näitä yhdistämällä voidaan muodostaa monimutkaisempia ja kohdennettuja segmenttejä.

Tietoanalytiikassa segmentointi tarkoittaa ryhmien löytämistä dataominaisuuksien perusteella. Yleisiä menetelmiä ovat klusterointi, kuten k-means ja hierarkinen klusterointi, sekä tilastolliset tai mallipohjaiset lähestymistavat, kuten Gaussian mixtures. Tärkeää on ominaisuuksien valinta, oikea skaalaus ja tulosten validointi sekä tulosten tulkinnan ylläpito.

Kuvasegmentoinnissa pyritään erottamaan kuvan sisällön osat. Keskeisiä menetelmiä ovat otsikkorajot (thresholding), alue- ja reuna- sekä tilastolliset/mallipohjaiset tekniikat. Viimeaikainen kehitys painottuu syväoppimiseen, jonka avulla voidaan tehdä semanttista segmentointia (alueet määritellään luokkien mukaan) tai instanssisegmentointia (erilliset objektit erotellaan toisistaan).

Käyttövalinta riippuu tavoitteesta, datasta ja resursseista. Segmentointityypit mahdollistavat räätälöidyn analyysin, kohdennetun viestinnän ja paremman päätöksenteon eri aloilla.