sarveiskalvoa

Sarveiskalvo (cornea) on silkkinen, läpinäkyvä etu-The eye part located at the front of the eyeball. Se muodostaa noin kaksi kolmasosaa silmän optisesta ammatista ja tuottaa suurimman osan silmän refraktiovoimasta, noin 43 dioptria. Sarveiskalvon läpinäköisyys on tärkeää, ja se on erittäin herkkä, mutta se on myös avaskulaarinen, eli siinä ei ole verisuonia.

Anatomia ja perusfunktio

Sarveiskalvo koostuu viidestä kerroksesta: epiteeli, Bowmani kalvo, stroma, Descementin kalvo ja endoteeli. Epiteeliuudistuu nopeasti, mutta stroma ja endoteeli uusiutuvat huomattavasti hitaammin. Endoteeli ylläpitää sarveiskalvon demun:awan tilaa eli pysyvää kuivausta, jolloin läpinäkyvyys säilyy. Endoteelien soluista huolimatta endoteelistatus ei uusiudu merkittävästi aikuisilla, ja niiden funktion heikentyessä sarveiskalvo turpoaa, mikä voi heikentää näköä.

Toiminnot ja ympäristö

Sarveiskalvo on läpinäkyvä suojauskerros, joka toimii tärkeänä taittovoiman lähteenä. Se on avaskulaarinen, joten sen ravinteet ja hapen saanti tapahtuu kyynilaseen ja epäilevässä pelaajassa sekä silmän sisäisen nesteen kautta. Sarveiskalvon läpikuultavuus riippuu kudosrakenteen järjestäytymisestä, sarveiskalvon kosteuspitoisuudesta sekä optisesta tasapainosta.

Kliiniset näkökohdat

Vammat, tulehdukset tai sarveiskalvon rappeutumissairaudet voivat heikentää läpinäkyvyyttä. Yleisimmät häiriöt ovat keratokonus, keratiitti ja endoteelidystrofia. Vakavissa tapauksissa voidaan tarvita keratoplastiaa, eli sarveiskalvon siirtoa. Refraktiivisissa leikkauksissa kuten LASIK ja PRK sarveiskalvo muokataan muotoiltaan parantamaan näköä. Kontaktlääkinnät ja hoidot voivat tukea sarveiskalvon terveyttä ja läpinäkyvyyttä.