epäilevässä

Epäilevässä on suomen kielen inessiivinen muoto adjektiivista epäilevä, joka on peräisin verbistä epäillä ('to doubt'). Sillä tarkoitetaan tilaa tai suhtautumista, jossa vallitsee epäilys tai epäluulo. Adjektiivina siitä käytetään tavallisesti kuvailukielen apeilla sekä muodollisissa teksteissä: se voi esiintyä sekä attributiivisesti että predikatiivisesti, ja se taivuu kuten muutkin adjektiivit (esimerkiksi epäilevässä, epäilevää, epäilevän).

Epäilevää voi käyttää kuvaamaan ihmisen asennetta, ajatusta tai ympäristöä, jossa epäilys on vahvasti läsnä. Sanaa käytetään sekä arkipäiväisessä kielessä että kirjallisessa ilmaisussa, kun halutaan korostaa epävarmuutta, varauksellisuutta tai epäluuloa. Taivutuksensa perusteella epäilevässä voi viitata esimerkiksi ilmeisiin, mielentilaan tai ilmapiiriin, kuten: epäilevässä mielentilassa, epäilevässä ilmapiirissä.

Läheisiä käsitteitä ovat epäilijä- ja epäluulo-sanasuhteiset termit sekä muut muodolliset ilmauksiin liittyvät kuvailut. Ero suhteessa sanan vartaloon on käytön kontekstissa: epäilevä voi toimii sekä substantiivi- että verbi-ikkunan yhteydessä kuvaavana ilmauksena, kun taas esimerkiksi epäilijä viittaa henkilöön, joka epäilee.

Esimerkkejä:

- Hän suhtautui tilanteeseen epäilevässä mielentilassa.

- Keskustelussa vallitsi epäilevä ilmapiiri.

- Hän katsoi tilannetta epäilevässä mielessä ja korjasi sen virheitä kohti.