Sarveiskalvon

Sarveiskalvo on silmän läpinäkyvä etuosan kudos, joka peittää iiriksen, pupillin ja etuontelon. Se vastaa suurimmasta osasta silmän valon taittamisesta ja yhdessä linssin kanssa muodostaa kuvan verkkokalvolle. Sarveiskalvon kokonaisvoima on noin 43 dioptria, ja se tuottaa noin kaksi kolmasosaa silmän tarkennuksesta.

Anatomisesti sarveiskalvo koostuu viidestä pääkerroksesta: epiteeli, Bowman's kalvo, stroma, Descemetin kalvo ja endoteeli. Epiteeli on nopeaan uusiutumiseen kykenevä uloin kerros; stroma muodostaa suurimman osan kerroksesta ja koostuu järjestäytyneistä kollageenilamelleista. Descemetin kalvo on vahva välikerros ja endoteeli on yksikerroksinen solukerros, joka ylläpitää nestetasapainoa. Endoteelin solut uusiutuvat vain vähän, joten vauriot voivat johtaa turvotukseen ja läpinäkyvyyden heikkenemiseen.

Sarveiskalvo on avaskulaarinen, eli siinä ei ole verisuonia. Ravinteet ja hapen saanti tapahtuvat kyynelnesteen ja etukammion humoraalin kautta. Se on erittäin sensorinen ja sisältää runsaasti kipuhermopäätteitä, mikä tekee siitä herkän vierasesineille ja tulehduksille. Läpinäkyvyyden ylläpitoeqon kannalta tärkeää on nestetasapainon hallinta: endoteelin pumpputoiminta pitää sarveiskalvon kuivana ja kirkkaana.

Hoitokäytännöt liittyvät sarveiskalvon vaurioihin ja sairauksiin. Yleisimmät ongelmat ovat keratiitti, keratokonus sekä endoteliaalivauriot (esim. Fuchsin dystrofia). Hoitoja ovat esimerkiksi sarveiskalvon siirto (keratoplastia), keratokonuksen hoitoon käytetty glutaatioponnistus/valkaisukone (cross-linking) sekä erilaiset kontaktikojeet ja lääkkeellinen hoito.