saastumisriski

Saastumisriski tarkoittaa mahdollisuutta tai todennäköisyyttä, että haitalliset aineet tai aineiden hiukkaset päätyvät ympäristöön tai ihmisten biologisiin tai elinympäristöihin aiheuttaen terveys- tai ympäristöhaittoja. Riski riippuu sekä saasteen laadusta ja määrästä että altistuvan populaation herkkyydestä ja altistumisesta.

Suurimpia lähteitä ovat teollisuus, energiantuotanto, liikenne, maatalous, jätteiden käsittely sekä onnettomuudet ja vuotovahingot. Haitta-aineet voivat kulkea ilman, veden, maaperän ja ruokaketjun kautta, mikä voi aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia ekosysteemeihin sekä ihmisille.

Riskinarviointi ja -hallinta perustuvat vaarojen tunnistamiseen, altistumisen arviointiin sekä vaikutusten määritykseen. Prosessi voidaan toteuttaa kvalitatiivisesti tai määrällisesti ja siihen kuuluu torjuntatoimenpiteet sekä ennaltaehkäisy, puhdistus, hallinnointi ja seurantatoimenpiteet sekä tiedottaminen.

Sääntely ja valvonta ohjaavat riskien hallintaa. EU:n lainsäädäntö sekä kansallinen ympäristötieto ja viranomaiset, kuten Suomen ympäristökeskus, laativat normeja ja valvontaa. Tavoitteena on minimoida terveys- ja ympäristöhaitat sekä parantaa varoitus- ja onnettomuusriskien hallintaa sekä riskiviestintää.