ryhmävertailu

Ryhmävertailu on tilastollinen lähestymistapa, jolla vertaillaan kahta tai useampaa ryhmää jonkin muuttujan arvojen perusteella. Tavoitteena on selvittää, eroavatko ryhmien keskiarvot, jakaumat tai muut tilastolliset ominaisuudet toisistaan.

Yleisimmät menetelmät ovat riippumattomien otosten t-testi sekä paired-sample t-testi, sekä yksisuuntainen varianssianalyysi (ANOVA) useammalle kuin kahdelle ryhmälle. Jos muuttuja ei noudata normaalijakoa, käytetään non-parametristen menetelmien kuten Mann-Whitney U -testiä tai Kruskal-Wallis -testiä. Post hoc -testit voivat paikantaa, mitkä ryhmät eroavat toisistaan, kun tilastollinen merkitsevyys on löydetty.

Ryhmävertailut toteutetaan sekä suunnitelluissa kokeissa että havainnoivissa tutkimuksissa. Täydellinen suunnitelma sisältää määritellyt ryhmät, satunnaistamisen sekä mahdollisesti konfounding-tekijöiden hallinnan. Tärkeää on arvioida vaatimuksia kuten normaalijakautuma, varianssien yhtenäisyys sekä otoskoko. Tulosten tulkinnassa korostuvat p-arvot, efektin suuruus ja tilastollinen voima; moninkertaisissa testeissä on huomioitava virhemarginaalit.

Ryhmävertailu on keskeinen osa monia aloja, kuten lääketutkimuksia, psykologiaa, koulutusta ja markkinatutkimuksia. Esimerkkinä voidaan mainita kolmen opetusmenetelmän vaikutusten vertailu oppilaiden matematiikan testituloksiin. Ryhmävertailu on yleiskäsite, jonka käyttötapa riippuu tutkimuskysymyksestä ja aineistosta.