rehikäyttöön

Rehikäyttöön on termi, joka kuvaa resurssien kiertotalouteen liittyvää toimintaa, jossa ruokaketjun sivu- ja ylijäämäaineita sekä muita rehun raaka-aineita ohjataan uudelleen käytettäväksi eläinten rehuksi tai muuhun vastaavaan rehun tuotantoon. Termi muodostuu sanoista rehu (eläinten rehu) ja käyttöön (for use). Rehikäyttöön liittyy sekä maatalouden käytäntöjä että elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä ympäristö- ja resurssansuojan näkökulmasta.

Soveltamis- ja materiaalikenttä kattaa muun muassa viljan käsittelyn sivutuotteet, hedelmä- ja vihannastuotteiden ylijäämät, sokerijuurikkaan purut sekä panimotuotteiden sivuotteet. Käytännössä rehikäyttöön voi sisältyä näiden materiaalien keräys, puhdistus, käsittely (esimerkiksi kuivaus, jauhaminen, pelletointi tai silosointi) sekä sekoitukset, joilla koostumus ja ravintoarvot vastaavat eläinten tarpeita. Tämänkaltaista toimintaa toteutetaan sekä maatiloilla että rehuntekijöiden tuotantoketjuissa.

Hyödyt ja haasteet liittyvät sekä ympäristö- että taloudellisiin tekijöihin. Rehikäyttöön voi vähentääOtherwise jätteen määrää, pienentää jätteen käsittelykustannuksia ja parantaa käyttökannen kiertoa sekä vähentää elintarvikeketjun liittyvää ympäristökuormitusta. Toisaalta siihen liittyy turvallisuus- ja säädöksellisiä haasteita: on varmistettava rehujen hygienia, kontaminaatioiden ja mykotoksien torjunta, ravintoaineiden tasapainon hallinta sekä asianmukaisten lupien ja merkitsemisen noudattaminen. EU- ja kansallinen lainsäädäntö sekä ruokaviraston ohjeet asettavat rehu- ja elintarviketurvallisuudelle vaatimuksia, joiden noudattaminen on oleellinen osa käytäntöä.

Näin ollen rehikäyttöön on monimuotoinen toimenpide, joka tähtää resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kiertotalouden tukemiseen samalla varmistamalla eläinten rehun turvallisuuden ja ravitsemuksellisen laadun.