reformingreaktioihin

Reformingreaktiot ovat kemiallisia reaktioita, joissa alhaisen oktanilukujen hiilivedyistä muunnetaan korkealaatuisempia bensiinikomponentteja tai syntyy käyttökelpoista syngasina pidettävää hiilimonoksidi- ja vetykaasukokonaisuutta. Niillä on keskeinen rooli sekä öljyteollisuudessa että kemianteollisuudessa, koska ne mahdollistavat korkeampaa oktanilukua vaativien polttoaineiden tuotannon sekä energian ja kemikaalien synteesin raaka-ainetta.

Katalyyttinen reformointi on yleisin reformointimuoto. Siinä naphtha- tai kevyet hiilivedyt kulkevat platina- tai platina-rheniumpohjaisilla katalyyttialustoilla korkeissa lämpötiloissa (noin 500 °C) ja paineissa, joissa tapahtuu dehydrogenoitumista, isomerisaatiota ja dehydroksilointia aromaattisten yhdisteiden sekä reformaatin muodostamiseksi. Tuloksena on reformoitu polttoaine, jolla on korkea oktaaniluku, sekä usein kierrätettyä vetyä, jota voidaan käyttää muissa yksiköissä.

Höyryreformointi on endotherminen reaktio, jossa hydrokarbonaatti reagoi vesihöyryn kanssa muodostaen synteesikaasukokonaisuuden (H2 ja CO, myöhemmin H2 tuotetta varten voidaan käyttää vesikaasun siirtymää). Yleisiä katalyytteja ovat Ni-pohjaiset, ja reaktio tapahtuu korkeissa lämpötiloissa (700–1000 °C). Prosessi on tärkeä erityisesti vedyn tuotannossa öljyteollisuudessa ja kaasujen jalostuksessa.

Osittainen oksidointireformointi (osittainen oksidaatio) käyttää osittaista palamista hapen kanssa synteesikaasun tuottamiseen, jolloin reaktio on exotherminen ja voi yhdistyä höyryreformointiin autotermisen reformoinnin saavuttamiseksi ilman suurta lisäenergiaa. Näillä menetelmillä voidaan säätää H2/CO-suhteita ja tarjota joustavuutta syngas-tuotantoon.

Reformingreaktioita käytetään laajasti sekä bensiinivalmistuksessa että kemiallisten aineiden valmistuksessa, ja niiden kehitys keskittyy katalyyttisen kestävyyden, prosessi-energian sekä ympäristövaikutusten parantamiseen.