reboundefektillä

Reboundefektillä tarkoitetaan ilmiötä, jossa energiatehokkuuden parantaminen alentaa energian kustannusta käytetystä palvelusta, mikä rohkaisee kuluttajaa käyttämään kyseistä palvelua aiempaa enemmän. Näin saavutettu energiansäästö voi osittain tai kokonaan kumoutua, jolloin todellinen energiankulutuksen väheneminen on pienempi kuin teknologian parantaminen alun perin mahdollisti.

Ilmiöllä on useita tasoja. Suora rebound tapahtuu, kun parempi tehokkuus lisää suoraan saman palvelun käyttöä, esimerkiksi ajamisen kilsoja kertyy enemmän pienemmän bensahinnan vuoksi. Epäsuora rebound tarkoittaa, että säästöistä saatavia tuloja käytetään muuhun energiankulutukseen, kuten uusien laitteiden hankintaan tai matkustamiseen. Taloudellinen rebound kuvaa laajempaa vaikutusta: energiatehokkuuden parantuessa talouskasvu voi lisätä energian kokonaiskäyttöä monissa sektoreissa.

Suuruus ja esiintyvyys vaihtelevat merkittävästi. Tutkimusten mukaan suora rebound voi olla pienempi tai suurempi riippuen kuluttajasta ja kontekstista; epäsuorat vaikutukset voivat vahvistaa tai heikentää säästöjä, ja kokonaisrebound voi pysyä alle 100 procentin, mutta joissain tapauksissa yli sen. Reboundefektin mittaaminen vaatii energiamarkkinoiden, kuluttajakäyttäytymisen ja taloudellisen dynamiikan analysointia, usein elasticiteettien ja ekonometristen mallien avulla.

Poliittisesti rebound vaikuttaa siihen, miten energiatehokkuustavoitteita tulisi suunnitella. Tehokkuustoimet eivät yksin riitä ilmaston- ja energiainfrastruktuurin tavoitteiden saavuttamiseen; niihin liittyy usein tarve lisätä energian hintaohjauksia, verotusta tai laajempia kysyntäjoustoelementtejä sekä täydentäviä säädöksiä ja investointeja. Esimerkkeinä ovat rakennusten eristysten parantaminen, älykkäät mittarit ja energianhinnan ohjaus sekä tarjonta- ja kysyntäohjauksen yhdistäminen.