rauhassolujen

Rauhassolut (rauhassolut, yksikön muoto rauhassolu) ovat erikoistuneita epiteelikudoksen soluja, jotka muodostavat rauhasia tai toimivat erittävinä yksikköinä niiden sisällä. Niiden tehtävä on erittää aineita, kuten entsyymejä, limaa, hormoneja tai muita eritteitä, ja ohjata ne lopulta elimistön käyttöön tai ulkopuolelle.

Rauhassoluja voidaan jakaa yksittäisiin soluihin ja monisoluisiin rauhasiin. Yksittäisiä rauhassoluja ovat esimerkiksi limasoluja goblet-solut, jotka esiintyvät asioissa kuten suolisto- ja hengitystieepiteelissä. Monisoluisissa rauhasissa soluja järjestäytyy eritettävien tuotosten mukaan muodostamaan eksokrineja rauhasia (eritetään Ductus- tai rauhaskanavaa pitkin ulkoisille pinnoille tai ruumiinonteloihin; esimerkkejä suoliston limarauhaset, hikirauhaset, maitorauhaset) ja endokriineja rauhasia (haaraantumattomia kanavia, eritetään aineita verenkiertoon; esimerkkejä haima, kilpirauhanen, aivolisäke). Osa soluista voi olla amphikriineja, eli erittävät sekä ulkoiseen että sisäiseen kiertoon.

Erityisen tärkeää rauhassoluissa on erittymismekanismi. useimmat rauhassolut erittävät merokraattisesti, eli aine vapautuu solunulostuksen kautta ilman solukalvoryhmän uhraamista. Joissakin tapauksissa erittämä voi vapautua apokriinisenä tai holokriinisenä mekanismina, jolloin apikaalinen osa tai koko solu vapautuu.

Rauhassolut ovat olennainen osa ylläpitäviä kehitysvaiheita, ruoansulatuskanavan ja hengitysteiden suojakerroksia sekä hormonaalista säätelyä. Häiriöt rauhassoluissa voivat johtaa kuten adenoomiin tai adenokarsinoomaan sekä erittymisen vajauteen tai liikatuotantoon liittyviin sairauksiin.