maitorauhaset

Maitorauhaset ovat nisäkkäillä sijaitsevia rauhasia, jotka tuottavat maitoa jälkeläisille. Ne ovat tärkeä osa imetystä ja mahdollistavat ravinnon sekä immuunisen tuen siirron äidiltä vastasyntyneelle. Ihmisellä maitorauhaset sijaitsevat rinnankkeilla; lajien välillä rakenne ja määrä voivat vaihdella.

Anatomia ja kehitys: Pääasialliset rakenteet ovat lobulit ja alveolit, joista maito syntyy, sekä maitokanavat, jotka johtavat nänniin. Rauhanen kehittyy ennen syntymää, mutta lopullinen koko ja kapasiteetti kehittyvät puberteetin aikana. Raskauden aikana estrogeeni ja progesteroni ohjaavat rauhasen erikoistumista, ja prolaktiini käynnistää maidontuotannon. Imetysaikana oksitosiini aiheuttaa maidon vapautumisen.

Fysiologia ja koostumus: Imetyksen aikana prolaktiini ylläpitää maidontuotantoa, kun taas oksitosiini käynnistää maidon poistumisen nännin kautta. Maito koostuu vedestä ja ravintoaineista sekä proteiineista, rasvoista, laktoosista ja immuunivasteita siirtävistä tekijöistä. Ensimmäinen maitovaihe, kolostrum, tarjoaa vastustuskykyä ja protektiivisia yhdisteitä uuden alkuvaiheen aikana.

Biologinen merkitys ja lajit: Maailman nisäkkäillä maitorauhaset voivat muodostaa utterin, jossa on useita rauhasyksiköitä tai teetsejä. Sijainti ja määrä vaihtelevat lajista toiseen. Maitotuotannon säätely perustuu sekä hormonaalisiin että mekaanisiin ärsykkeisiin, ja se on keskeinen osa jälkeläisten kasvua ja selviytymistä.