Syyt raudanpuutokseen ovat moninaisia. Raudan saanti ruokavaliosta voi olla riittämätöntä, imeytyminen suolistosta voi heikentyä (esimerkiksi keliakia tai muut suolistosairaudet), ja tarve raudalle voi lisääntyä raskauden, kasvun tai imetyksen aikana. Verenvuotoseikat ovat yleisiä syitä, kuten runsaat kuukautiset, virtsan tai suoliston verenvuoto sekä pitkäaikainen haavojen paranemisen hidastuminen. Riskiryhmiä ovat naiset reproduktiivisessä iässä, pienikokoiset lapset ja vanhukset sekä henkilöt, joilla on pitkäaikaisia sairauksia tai kova verenvuoto.
Oireet voivat kehittyä hitaasti ja ovat usein epäspesifisiä. Nojaan kuuluvat väsymys, kalpeus, hengenahdistus rasituksen yhteydessä, huimaus, päänsärky sekä tajunnan- tai muistiongelmat joissakin tapauksissa. Lapset voivat oireiden lisäksi osoittaa hidastunutta kehitystä tai kasvuviivettä. Pidätysoireita voivat olla myös levottomat jalat ja ahdistus, mutta nämä eivät ole kaikille tyypillisiä.
Diagnoosi perustuu laboratoriokokeisiin. Tärkeimmät merkit ovat matala ferritiini (rautan varastot), matala hemoglobiini ja mahdollisesti mikrosytoosi sekä alhainen transferriinin saturaatio. Verikokeiden lisäksi arvellaan syytä, kuten vuotoja tai imeytymishäiriöitä, ja taustalla voi olla tulehduksia.
Hoito ja seuranta keskittyvät rautavarastojen täydentämiseen ja syyn poistamiseen. Suun kautta annettava rautalisä on yleisin hoito, ja se voi aiheuttaa vatsavaivoja sekä ulosteen värin muuttumisen. Rautahoitoa voidaan tarvita kuukausia, ja hoidon aloittamisen jälkeen oireet voivat parantua jo muutamassa viikossa, mutta ferritiinivarastot palautuvat hitaammin. Tarvittaessa käytetään suonensisäistä rautaa erityistapauksissa, kuten imeytymishäiriöissä tai taipumuksessa sietämättömään suun kautta otettavaan rautaan. Ravinto-ohjeina suositellaan rautapitoisia ruokia (lihatuotteet, palkokasvit, täysjyväviljat) sekä C-vitamiinia parantamaan raudan imeytymistä, mutta vältetään tanniinien ja papujen rautainhibiittoreita samanaikaisesti. Ennaltaehkäisy painottuu monipuoliseen ruokavalioon ja riskiryhmien huomioimiseen, sekä mahdolliseen rautalisähoitoon terveydenhuollon suositusten mukaan.