rasvapitoisuus

Rasvapitoisuus tarkoittaa rasvan osuuden määrää näytteessä, ja se ilmoitetaan usein painoprosenttina (% m/m). Termiä käytetään sekä elintarvikkeiden laadunvalvonnassa että biologisessa tutkimuksessa. Elintarvikkeissa rasvapitoisuus vaikuttaa tuotteen energia-arvoon, koostumukseen, makuun ja suutuntumaan; se on myös tärkeä tieto ravitsemuksellisessa merkinnässä.

Elintarvikkeissa rasvapitoisuus mitataan useimmiten näytteen painosta laskettuna prosenttiosuutena. Esimerkkejä ovat täysmaidin noin 3–4 % rasva sekä kermainen maitotuote, jossa rasva voi ylittää 30 %. Rasvapitoisuus voi lisäksi vaihdella valmistus- ja säilytysolosuhteiden sekä tuotteen koostumuksen mukaan.

Mittausmenetelmät vaihtelevat tarkkuuden ja käytettävyyden mukaan. Klassinen kvantitatiivinen menetelmä on lipidien uuttaminen rikkihappoa tai muita liuottimia käyttäen (Soxhlet), jolloin saadaan rasvan kokonaismäärä painoprosenttina. Maidon ja maitotuotteiden rasvaa arvioidaan usein Mojonnier- tai Gerber -menetelmillä. Nopeita ja ei-tuhoutuvia vaihtoehtoja tarjoavat esimerkiksi NIR-spektroskopia ja muut nopean kautta tapahtuvat analyysit.

Biologisessa kontekstissa rasvapitoisuus voi tarkoittaa kehon tai eläinpopulaation rasvavarantoja. Siihen käytetään erilaisia mittausmenetelmiä, kuten iho- tai rasvan paksuuden arviointia, bioimpedanssia tai DXA-tutkimuksia, jotka antavat kuvan kehon rasvajuudesta ja -jakautumisesta.

Rasvapitoisuus on keskeinen mittari sekä elintarvikkeiden että biologisten näytteiden tutkimuksessa, ja sen tulokset riippuvat käytetystä menetelmästä sekä näytteen koostumuksesta.