rahattomat

Rahattomat on suomalainen käsite, jolla tarkoitetaan henkilöitä, joilla ei ole riittävästi rahaa täyttääkseen perustarpeet kuten ruoan, asumisen sekä terveydenhuollon peruspalvelut. Rahattomuus voi olla tilapäistä tai pitkäkestoista ja se heikentää arjen toimintakykyä sekä sosiaalista osallisuutta.

Käyttö ja merkitys vaihtelevat: termi esiintyy sekä arkisessa kaupallisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa että sosiaalityön ja tutkimuksen yhteydessä. Se kuvaa konkreettista rahavarojen puutetta, ei pelkästään tilannetta, jossa omaisuus on tilapäisesti pienentynyt. Virallisessa tilastoinnissa rahattomuutta voidaan lähestyä esimerkiksi toimeentulotuen saajien tai muun alimman tulonkäyttäjäkunnan kautta, mutta käsite viittaa usein nopeasti muuttuvaan ja riittämättömään rahankäyttöön.

Syyt rahattomuuteen ovat moninaiset: matala tai epävarma tulotaso, työttömyys, työkyvyn muutos, velkaantuminen sekä ratkaisemattomat asumiskustannukset. Rahattomuus voi altistaa nälälle, rajoittaa pääsyä ruokakauppojen tai palveluiden piiriin, lisätä asumisen epävarmuutta sekä huonontaa terveyttä. Se voi myös lisätä sosiaalista eriarvoisuutta ja eristäytymistä.

Suomessa sosiaaliturva ja -palvelut pyrkivät ennaltaehkäisemään ja lievittämään rahattomuutta. Perustoimeentulo, sosiaalihuolto, asumisen tuet sekä työllistymis- ja ehkäisevät palvelut tarjoavat apua sekä estävät tilanteen pahenemista. Rahattomuudesta puhuminen heijastaa laajempaa huomiota köyhyyteen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviin kysymyksiin.