päättelyprosessin

Päättelyprosessi viittaa mielen toimintaan, jossa tiedot ja premissit yhdistetään johtopäätösten muodostamiseksi. Prosessi voi olla sekä normatiivinen, eli kuvaus siitä, miten päättelyn tulisi rakentua, että deskriptiivinen, eli miten ihmiset oikeasti päätyvät päätelmiin. Päättelyä käytetään muun muassa ongelmanratkaisussa, päätöksenteossa ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Päättelyn päätyyppejä ovat deduktiivinen, induktiivinen ja abduktiivinen päättely. Deduktiivinen päättely pyrkii varmistamaan johtopäätöksen loogisesti välttämättömästi premissien pätevyyden kautta; induktiivinen päättely yleistää yksittäisistä havainnoista laajemman todennäköisyyden; abduktiivinen päättely etsii selityksen, joka parhaiten selittäisi havainnot. Näiden lisäksi käytetään erilaisia loogisia muotoja sekä tilastollisia malleja ja todennäköisyyksiä.

Päättelyprosessin vaiheet voivat sisältää tiedon keräämisen, esittämisen ja rakenteellisen käsittelyn, hypoteesien muodostamisen, päättelyn suorittamisen sekä johtopäätösten arvioinnin ja kriittisen pohdinnan. Henkilön kognitiivisia rajoitteita ja virhetiloja voi vaikuttaa prosessiin; kognitiiviset vinoumat, heuristiikat ja konteksti voivat muuttaa johtopäätöksiä ilman loogista perustaa.

Päättelyprosessi on keskeinen tieteessä, teknologiassa, lainsäädännössä sekä arkisessa päätöksenteossa. Tekoälyssä ja automaattisessa päätöksenteossa päättelyprosessia mallinnetaan algoritmeina, jotka seuraavat sovittuja loogisia tai probabilistisia sääntöjä.

Päättelyn laatu riippuu sekä premissien laadusta että käytetyistä menetelmistä sekä kriittisestä arvioinnista.