keräämisen

Kerääminen on suomen kielessä substantiivi, joka tarkoittaa toiminnan, jossa esineitä, tietoja tai muita aineksia kerätään. Se kuvaa prosessia enemmän kuin lopullista kokoelmaa. Genetiivimuotona "keräämisen" käytetään lauseissa, joissa viitataan keräämisen tarkoitukseen tai aikaan, esimerkiksi "keräämisen tavoitteet" tai "keräämisen aikana kerätyt tiedot".

Käyttökonteksteja ovat arki: "harrastukseni on kerääminen" tai "keräämisen harrastus". Tieteellisessä tutkimuksessa puhutaan "tietojen keräämisestä" tai "aineiston keräämisestä", ja museo- sekä arkeologisissa yhteyksissä "esineiden kerääminen" voi tarkoittaa kokoelmaan karttuneita teoksia. Kerääminen liittyy myös käytäntöihin kuten "tiedonkeruuseen" tai "mittauskeruuseen". Eri konteksteissa prosessi voi sisältää suunnittelun, aineiston hankinnan, tallentamisen ja laadunvarmistuksen.

Erotus keräämisen ja keräyksen välillä on siinä, että kerääminen tarkoittaa toimintaprosessia, jolla kerätään esineitä tai tietoja, kun taas keräys voi tarkoittaa itse kokoelmaa tai järjestettyä keräystoimintaa (keräyskampanja). Keräilijä on henkilö, joka harrastaa keräämistä, ja keräily on tämän toiminnan yleistermi.

Lyhyesti: termiä käytetään sekä arkikielessä että tieteellisessä ja institutionaalisessa kontekstissa. Keräämisen käsittelyyn liittyy usein eettisiä ja sääntelykysymyksiä, kuten henkilötietojen tai perehtyvien materiaalien keräämisen oikeudelliset rajoitukset.