pyramidaalisoluista

Pyramidaalisoluista (pyramidaaliset neuronit) ovat neokorteksin ja hippocampuksen pääasiallisia eksitatorisia neuroneja. Niiden nimi juontuu solun kolmiomaisesta, yhteen suuntaan koverasta solukeskuksesta sekä yhdeksänmurtuisesta ulottuvasta apikaalisesta dendriitistä, joka kaartuu kohti aivokuoren pintaa. Pyramidaalisolut syntyvät primaarin aivokuoren alueilla ja niillä on sekä kapean että leveän muodon omaavia alaryhmiä.

Rungon ja dendriittien suhteen pyramidaalisolulla on tyypillisiä piirteitä. Solun rungon etuosa muodostaa pitkä apikaalinen dendriitti, joka ulottuu syvälle pinta-alaansa ja haarautuu useisiin terttuviin oksiin. Basal-dendriitit levittäytyvät sivuille läheisemmin solukeskuksesta. Solun aksoni voi kulkea pitkiä matkoja, ja sillä voi olla useita haaroja; aksonit voivat projisoitua sekä paikallisesti korteksissa että kauas muille aivorakenteille, kuten toisiin korteksin osiin, talamus kohtaan tai aivorungon alueille. Tämä teki pyramidaalisoluista tärkeitä projektiosoluja.

Toiminnaltaan pyramidaalisolut ovat glutamatergisia eksitoivia neuroneja, jotka välittävät informaatiota sekä kortikaalisissa verkoissa että sen ulkopuolella. Niiden synaptisia kontaktipintoja peittävät runsaat dendriittien postynaptiset piikit, joissa tapahtuu oppimis- ja plastisuustoimintoja kuten LTP ja LTD. Päivärytminsä sekä toiminnallinen erottelu eri kerrosten pyramidaalisoluilla vaihtelee: kerroksissa 2/3 ja 5 sijaitsevat olennaiset projektioluet, jotka muodostavat pitkän aikavälin yhteyksiä toisiin korteksin alueisiin sekä aivokuoren ulkopuolisiin rakenteisiin.

Pyramidaalisolut ovat keskeisiä aivotoiminnan normaaleissa prosesseissa, mutta niiden rakenteen muutokset ovat liitettyjä useisiin sairauksiin, kuten skitsofreniaan, autismiin, Alzheimerin tautiin ja epilepsiaan. Kehityksellisesti ne ovat peräisin neural progeniitteista ja ne kokevat radiaalista migraatiota ja kypsymisvaiheita ennen toiminnallista valmiutta.