pyramidaaliset

Pyramidaaliset ovat muotoja tai rakenteita, jotka muistuttavat pyramidia: niissä on pohja ja jokainen sivu sulkeutuu kärkeen, jolloin kokonaisuus muodostaa pyramidin kaltaisen kappaleen. Käyttökonteksteja ovat geometrian lisäksi kemiassa, materiaalitieteessä ja crystallografiassa, joissa sanaa käytetään kuvaamaan pyramidimaisia järjestelyjä.

Geometrisesti pyramidi on polyedri, jonka pohja on monikulmio ja jonka kärki sijaitsee pohjan keskipisteen yläpuolella. Pyramidit voivat olla erikokoisia ja -muotoisia, esimerkiksi kolmi- tai neliöpohjaisia sekä monikulmion pohjia, kuten kolmio- tai neliöpyramideja. Pyramidaaliset rakenteet voivat esiintyä luonnossa tai ihmisrakennetuissa malleissa, ja niillä on usein visuaalista tai toiminnallista merkitystä.

Kemiassa pyramidinen geometia viittaa useimmiten molekyylien elektronipaarien vuorovaikutuksesta johtuvaan rakenteeseen. Esimerkiksi trigonaalinen pyramidaalinen molekyylirakenne syntyy, kun keskusatomi on sitoutuneena kolmeen atomiin ja ympärillä on vapaa elektronipari, mikä antaa molekyylille pyramidin muodon. Tunnettu esimerkki on ammonia NH3, jossa noin 107 astetta olevan sidoskulman seurauksena syntyy kolmikulmainen pyramidinen muotoinen geometry. VSEPR-teorian mukaan elektroniparit ajavat atomia asettumaan pyramidin kaltaisesti, jotta repulsioita voidaan minimoida. Toisia esimerkkejä ovat PH3 tai H3C–NH2 (amit ym.), joissa vapaat elektroniparit vaikuttavat muodon muodostukseen.

Pyramidaalisia rakenteita tarkastellaan myös koordinaatio- ja epäorgaanisissa yhdisteissä sekä kristallografisissa rakenteissa, joissa koordinointikuviot voivat muistuttaa pyramidia pohjan ja kärjen kautta. Tulkinta riippuu kontekstista ja käytetystä mittakaavasta.