puheosuudet

Puheosuudet on kielitieteellinen käsite, joka tarkoittaa yksittäisiä puhuttuja osia suuremmassa tekstissä tai keskustelussa, kuten dialogissa, haastattelussa tai litteroidussa keskustelussa. Puheosuudet voivat edustaa eri puhujia ja ne rajataan usein puhujan nimen, lainausmerkkien, rivinvaihtojen tai yksittäisten lauseiden aloitusten avulla.

Puheosuudet voivat sisältää sekä suoraa puhetta että epäsuoraa puhetta, sekä mahdollisesti myös osittaisia lainauksia tai uudelleenmuotoiltuja sanamuotoja. Ne voivat esiintyä monologeissa tai vuoropuheluissa ja niiden tehtävänä on välittää puhujien äänet, asenteet sekä vuorovaikutuksellinen dynamiikka. Puheosuuksien analysointi auttaa kuvaamaan esimerkiksi kuka puhuu milloin, millaisia puheenvälejä käytetään ja miten puhe rakentaa tarinan rakennetta tai keskustelun tarkoitusta.

Käyttökonteksteja ovat esimerkiksi kirjallisuus- ja käännöstutkimus, diskurssianalyysi, journalismi sekä puheen ja vuorovaikutuksen tutkimus. Tekstissä puheosuudet voivat olla selvästi merkittyjä tai kontekstin avulla ilmeneviä. Ne auttavat lukijaa seuraamaan keskustelun rytmiä ja eri puhujien rooleja sekä arvioimaan esimerkiksi vaikuttamistapaa, asennoitumista tai luotettavuutta.

Verrattuna puheenvuoroihin (speaking turns) puheosuudet viittaavat nimenomaan sisältöön ja rakenteeseen: ne ovat osa sitä, miten puhe jakautuu ja miten puhujat rakentavat vuorovaikutusta. Lisätietoa löytyy lähinnä keskusteluanalyyseistä sekä litteroitujen tekstien tarkastelusta.