puhdistuslaitoissa

Puhdistuslaitokset ovat teknisiä järjestelmiä, joiden tehtävänä on poistaa epäpuhtauksia vedestä, ilmasta tai muista medioista ennen niiden palauttamista ympäristöön tai uudelleenkäyttöön. Termi kattaa sekä kunnalliset että teolliset ratkaisut, ja käytännössä puhdituslaitokset viittaavat usein vedenkäsittelyyn, kuten jätevesien puhdistukseen ja juomaveden käsittelyyn, sekä joidenkin prosessivesien puhdistukseen. Lisäksi joissain yhteyksissä niihin sisältyy ilman tai kaasujen puhdistus.

Rakenteeltaan puhdistuslaitokset koostuvat eri käsittelyvaiheista ja tiloista, jotka on suunniteltu huomioimaan käsiteltävä neste tai kaasu sekä ympäristöriskit. Keskeisiä osa-alueita ovat esikäsittely, pääkäsittely ja jälkikäsittely sekä lietteen käsittely silloin kun puhdistettava aine on vesiliuosta. Esikäsittelyyn kuuluu mekaaninen käsittely, kuten seulonta ja kierrätyshiekan poisto; pääkäsittelyssä käytetään usein biologista käsittelyä (aktiiviliete- tai biofilmipohjaiset järjestelmät) sekä kemiallista käsittelyä (koagulaatio, flokulointi, pH-säätö). Lopullinen suodatus ja desinfektio varmistavat lopullisen vesien laadun.

Lietteen käsittely on olennainen osa monia laitteita, ja siihen liittyy kuivaus, biokaasun tuotanto tai muu hyödynnettävyys. Puhdistuslaitokset ovat keskeisessä asemassa vesienhoidossa ja ympäristönsuojelussa, ja niiden suunnittelu sekä operointi noudattavat sekä kansallisia että EU-lainsäädäntöä sekä paikallisia määräyksiä. Teknologinen kehitys kohdistuu energiatehokkuuteen, kierrätykseen ja veden uudelleenkäyttömahdollisuuksiin.