protestantti

Protestantti (protestantismi) on kristinuskon suuntaus, joka syntyi 1500-luvun Euroopassa katolisen kirkon opillisen ja hallinnollisen järjestyksen kriisin seurauksena. Liike sai alkunsa Martin Lutherin teoista ja 1500-luvun reformaatioista yleisesti. Sanaa protestantti käytetään katsomaan uskovien ryhmiä, jotka vastustivat paavin auktoriteettia ja katolisen kirkon oppia. Keskeisiä periaatteita ovat sola scriptura (raamattu ensisijaisena auktoriteettina), sola fide (uskon kautta oikeutus) sekä kaikkien uskovien pappeus. Useimmat protestantit myöntävät kaksi sakramenttia: kasteen ja ehtoollisen.

Protestanttisuudessa kehittyi suuria suuntauksia: luterilaisuus, reformoitu (calvinismi) sekä anglikaaninen perinne. Myöhemmin syntyivät monet liikkeet kuten baptistit, metodistit ja helluntalaiset. Eri ryhmien välillä on eroja kasteen käytännössä, kirkon hallinnossa ja teologisissa yksityiskohdissa, mutta yhteistä on raamatun keskeinen asema ja kova erottelu katolisen kirkon opista.

Maantieteellisesti protestantismi on levittynyt laajalti: suurimmat seurakunnat löytyvät Pohjois-Amerikasta, Euroopasta sekä Afrikasta ja Aasiasta. Arviolta 800–900 miljoonaa ihmistä tunnustaa protestanttisia kirkkoja tai liikkeitä. Monimuotoisuus näkyy sekä liturgiassa että teologiassa.

Suomessa protestanttisuus on historiallisesti laajasti luterilaista. Suomen evankelisluterilainen kirkko on suurin uskonnollinen yhteisö ja osa protestanttien perinnettä, vaikka maassa esiintyy myös muita kristillisiä ryhmiä sekä ortodoksinen kirkko. Protestantismi on vahvasti vaikuttanut länsimaisen demokratian, koulutuksen ja kulttuurin kehitykseen.

Teologisesti protestantit korostavat raamatun ensisijaisuutta, uskon kautta oikeutusta sekä seurakunnallista hallintoa, jossa piispat ja papit eivät ole välttämättömän auktoriteetin ainoita välittäjiä. Käytännön elämässä korostuvat evankeliumin julistus, yhteisön osallistuminen ja kasteen sekä ehtoollisen sakramentaalinen merkitys vaihtelee perinteittäin.