ensisijaisuutta

Ensisijaisuutta tarkoitetaan tilaa tai tilannetta, jossa jokin tekijä, päätös tai resurssi asetetaan muiden edelle tai sille annetaan suurin paino päätöksenteossa. Se kuvaa prioriteetin tai ensiksi huomioitavan asian tasoa eri konteksteissa, kuten hallinnossa, suunnittelussa, oikeudessa, lääketieteessä ja arkipäiväisessä päätöksenteossa. Kun huomio kohdistetaan ensisijaiseen kriteeriin, muut toimenpiteet voidaan priorisoida tai lykätä.

Etymologisesti ensisijaisuus on sana, joka muodostuu adjektiivista ensisijainen („ensimmäinen, tärkein“) ja -isuus-pääte. Kielessä se viittaa ensiksi olemassa olevaan asemaan tai arvoon, eli siihen, että jokin asia on asetettu toisten yläpuolelle päätöksenteossa tai toiminnassa.

Käyttökonteksteja ovat muun muassa julkinen hallinto, jossa ensisijaisuus määrittelee, mitkä ohjelmat tai toimenpiteet rahoitetaan ensin; liiketoiminta ja projektinhallinta, joissa se määrää aikataulut ja resurssien kohdentamisen; sekä terveydenhuolto, jossa kiireellisyyden perusteella priorisoidaan hoitotoimenpiteet. Tietotekniikassa ja suunnittelussa ensisijaiset vaatimukset ohjaavat kehitystyötä ja päätöksiä siitä, mitä tehdään ensin.

Vastakohtana on toissijaisuus (toissijainen) tai sekundaarisuus, jolloin jokin asia saa vähemmän huomion tai tärkeyden suhteessa ensisijaisiin kriteereihin. Ensisijaisuutta tarkastellaan sekä käytännön päätöksenteon että teoreettisen analyysin kontekstissa.