prosessilähtöistä

Prosessilähtöinen lähestymistapa tarkoittaa organisaation toimintojen kehittämistä siten, että korostetaan kokonaisia prosesseja ja arvoa tuottavia virtoja, eikä keskitytä pelkästään yksittäisiin tehtäviin tai toimiin. Tavoitteena on ymmärtää, miten tulokset syntyvät asiakkaalle toimitettuna kokonaisuutena ja miten eri osapuolet ja toiminnot vaikuttavat toisiinsa.

Keskeisiä piirteitä ovat prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen, prosessinhoidon omistajuus, end-to-end -mallinnus sekä mittarit ja seuranta, joiden avulla mitataan suorituskykyä ja mahdollistetaan jatkuva parantaminen PDCA-syklin mukaisesti.

Sovelluskohteita ovat laadunhallinta, operatiivinen toiminta, palveluiden suunnittelu sekä IT- ja digitaalisten palvelujen kehittäminen. Prosessilähtöisyys näkyy myös arvolupauksen määrittämisessä sekä toimitusketjujen ja palveluiden suunnittelussa; käytössä ovat prosessimallinnuksen välineet, kuten BPMN.

Hyödyt voivat sisältää paremman läpinäkyvyyden, tehokkuuden paranemisen, paremman asiakaslähtöisyyden sekä helpomman säädösten noudattamisen, kun koko arvoketju kehitetään kokonaisuutena.

Hidasteita ovat prosessikuvauksen ja laadun varmistamisen monimutkaisuus, muutosvastarinta sekä hallinnolliset kustannukset, sekä oikean omistajuuden ja päätöksentekojärjestelmän määrittäminen.

Prosessilähtöisyys täydentää muita kehittämismenetelmiä kuten Lean, Six Sigma ja Business Process Management (BPM), ja se tukee organisaation kykyä vastata muuttuviin asiakas- ja toimintaympäristöihin.

Lainsäädäntö ja standardit, kuten ISO 9001:2015, kannustavat prosessilähtöiseen ajatteluun osana laadunhallintaa.