prosessimallinnuksen

Prosessimallinnus on järjestelmällinen tapa kuvata organisaation toimintaprosesseja visuaalisesti. Prosessimallinnuksen avulla pyritään ymmärtämään, miten työ etenee, mitkä riippuvuudet ovat olemassa ja miten tieto sekä resurssit kulkevat prosessin sisällä.

Mallinnuksen tavoitteena on selkeyttää toimintaan liittyviä vaatimuksia, parantaa viestintää sidosryhmien kesken sekä tukea liiketoiminnan kehittämistä, riskien hallintaa ja digitalisointi- sekä muutoshankkeiden suunnittelua. Prosessimallinnus mahdollistaa myös prosessin suorituskyvyn analysoinnin ja simuloinnin sekä auttaa toteutuksen mittaamista.

Useita notaatioita ja lähestymistapoja sovelletaan. BPMN (Business Process Model and Notation) on yleisesti käytetty standardi, joka kuvaa tehtävät, tapahtumat, päätökset ja prosessin virtaukset. Muita käytettyjä muotoja ovat UML:n toimintakaaviot, EPC (Event-driven Process Chain) sekä arvolausekartan kaltaiset kartat.

Prosessin elinkaari alkaa kartoituksesta ja rajauksesta, siirtyy mallinnukseen ja validointiin sidosryhmien kanssa, ja etenee toteutukseen sekä seuranta- ja ylläpitokauteen. Hyvin toteutettu mallinnus vaatii oikeat tiedot, osallistavia työpajoja sekä iteratiivista kehittämistä.

Käyttöalueet kattavat liiketoiminnan kehittämisen, IT-hankkeet, toimitusketjun hallinnan ja tuotantoprosessien kehittämisen. Hyödyt sisältävät parempi läpinäkyvyys, viestinnän parantaminen, tehokkuuden kasvu sekä muutosjohtamisen helpottuminen.

Rajoitteina voivat olla liian monimutkaiset mallit, tiedon puute ja mallien ylläpidon kustannukset. Työkaluina käytetään sekä erillisiä ohjelmistoja että yleisiä piirto-ohjelmia. Esimerkkejä ovat Signavio, Bizagi, Visio sekä ARIS, Lucidchart ja Bonita BPM. Onnistunut käyttöönotto edellyttää johdon tukea, koulutusta ja vakiintuneita käytäntöjä.