prooksidantteina

Prooksidantit ovat aineita, jotka edistävät tai nopeuttavat hapetusreaktioita. Termiä käytetään usein biokemiassa ja terveystieteissä kuvaamaan aineita, jotka voivat lisätä vapaiden radikaalien tuotantoa elimistössä. Vapaat radikaalit ovat molekyylejä, joilla on pariton elektroni, mikä tekee niistä erittäin reaktiivisia ja potentiaalisesti haitallisia soluille. Kun prooksidantit ovat läsnä, ne voivat käynnistää tai pahentaa ketjureaktioita, jotka johtavat soluvaurioihin, kuten DNA-vaurioihin, proteiinien denaturoitumiseen ja lipidien peroksidaatioon.

Vaikka termi prooksidantit liitetään usein negatiivisiin terveysvaikutuksiin, on tärkeää huomata, että elimistö hyödyntää joitakin hapetusreaktioita normaaleihin fysiologisiin toimintoihin. Esimerkiksi immuunijärjestelmän solut käyttävät reaktiivisia happilajeja taistellakseen infektioita vastaan. Kuitenkin liiallinen altistuminen prooksidanteille tai elimistön kyvyttömyys neutraloida syntyviä vapaita radikaaleja voi johtaa oksidatiiviseen stressiin. Oksidatiivinen stressi on yhdistetty moniin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, neurodegeneratiivisiin sairauksiin ja vanhenemiseen.

Esimerkkejä tunnetuista prooksidanteista ovat tietyt metalli-ionit, kuten kupari ja rauta, jotka voivat edistää Fenton-reaktiota ja tuottaa hydroksyyliradikaaleja. Myös jotkut ympäristömyrkyt, kuten tietyt torjunta-aineet ja ilmassa olevat epäpuhtaudet, voivat toimia prooksidantteina. Lisäksi kehon oma aineenvaihdunta tuottaa jatkuvasti vapaita radikaaleja, jotka ovat osa normaalia prosessia, mutta joiden tasapaino voi häiriintyä esimerkiksi tulehduksen tai stressin yhteydessä.