projektipohjaisuus

Projektipohjaisuus on toimintatapako tai oppimismalli, jossa työ ja opiskelu rakentuvat projekteina. Sen keskeisiä piirteitä ovat tavoitteellinen, aikataulutettu ja monialainen työ, jonka lopputuloksena on käytäntöön sovellettava tuotteen, palvelun tai ratkaisun. Projektit ovat usein väliaikaisia ja niillä on selkeä alku- ja päättymispäivä sekä määritellyt resurssit ja sidosryhmät.

Koulutuksessa projektipohjaisuus tarkoittaa oppimisen järjestämistä siten, että opiskelijat hankkivat tietoja ja taitoja työskentelemällä todellisten ongelmien parissa. Ryhmätyö, tutkimus ja reflektio ovat keskeisiä. Oppiminen yhdistää eri oppiaineiden tietoa, ja arviointi painottuu prosessiin, lopputuotteeseen sekä oppimiskokemukseen sekä kykyyn viestiä ja toimia yhteisössä.

Organisaatioissa projektipohjaisuus tarkoittaa toimintatapaa, jossa työ jaetaan projekteihin, joilla on omat tavoitteet, aikataulut, budjetti ja menestyskriteerit. Tämä lähestymistapa korostaa asiakasarvon tuottamista, sidosryhmien hallintaa ja tulosvastuullisuutta. Projektinhallinnan käytäntöjä kuten suunnittelua, riski- ja resursointia sekä seurantaa ja päätöksentekoa huolehditaan projektin elinkaaren aikana.

Hyötyjä ovat parempi motivaation, käytäntöön kytkeytyminen sekä monialaisten taitojen kehittyminen. Haasteita voivat olla koordinointi, resurssien hallinta, onnistuneen arvioinnin toteuttaminen ja organisaation muutosjohtaminen.

Projektipohjaisuutta sovelletaan sekä koulutuksessa että työelämässä, ja sen juuret ovat käytännönläheisessä oppimisessa sekä kasvavissa vaatimuksissa soveltaa oppimaansa käytäntöön. Termi heijastaa suomalaista panostusta käytännönläheiseen oppimiseen ja projektilähtöiseen työskentelyyn.