prognostisointi

Prognostisointi tarkoittaa tulevaisuuden tapahtumien tai olosuhteiden todennäköisyyksien arviointia. Se voi liittyä taloudellisiin, sosiaalisiin, teknisiin tai ympäristöllisiin ilmiöihin. Prognostisoinnin tarkoituksena on tukea päätöksentekoa tarjoamalla tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä erilaiset tulevat kehityskulut voivat sisältää.

Lähestymistapoja on sekä määrällisiä että laadullisia. Määrällinen prognostisointi käyttää tilastollisia ja/tai koneoppimisen menetelmiä, kuten aikasarja-analyysejä, regressiota, ARIMA-malleja tai erilaisia ennustemalleja. Laadulliset menetelmät, kuten Delphi-mentelmät, asiantuntijapaneelit ja skenaariotyö, antavat syvä- tai epävarmuustieto sekä vaihtoehtoisten kehityskulkujen kuvan.

Prosessi yleensä sisältää ongelman asettamisen, datan keräämisen ja esikäsittelyn, mallien valinnan ja estimoinnin, sekä tulosten tulkinnan ja viestimisen. Hyvä prognostisointi raportoi sekä todennäköisyyksiä että skenaarioita, ja sisältää herkkyysanalyysin sekä epävarmuuden ilmaisun, jotta päätöksentekijät ymmärtävät riskit.

Sovelluskohteita ovat talous- ja rahoitusennusteet, ilmasto- ja ympäristöennusteet, energiankysynnän ennusteet, terveydenhuollon suunnittelu sekä liiketoiminnan riskien hallinta. Rajoitteita ovat epävarmuus, datan laatu ja saatavuutta koskevat rajoitteet sekä mallien tekijöihin liittyvät oletukset, jotka voivat vääristää tuloksia. Tulkinta ja viestint ovat keskeisiä, jotta ennusteet ovat hyödyllisiä päätöksenteossa.