phytohormoneja

Phytohormonit ovat kasveissa toimivia pienikokoisia signaalimolekyylejä, jotka säätelevät kasvua, kehitystä sekä reaktioita ympäristötekijöihin. Niiden tuotanto on kohdistettua ja signaalit voivat kulkea kasvin sisällä kohdekudoksiin tai vaikuttaa paikallisesti pienin pitoisuuksin. Hormoneilla on keskeinen rooli siemenestä kasvun vaiheisiin, juurten ja runkoon kohdistuvaan kasvuun sekä elintoimintojen koordinointiin.

Keskeisiä phytohormoneja ovat auxiinit (esim. IAA), jotka säätelevät solujen venymistä, tropismeja ja apikaalista dominanssia; cytokininit, jotka edistävät solujen jakautumista ja versoiden muodostumista; giberellinit, jotka vaikuttavat pituuskasvuun, siementen itämiseen ja kukinnan ajoitukseen; abskisihappo (ABA), joka ohjaa stressivasteita ja siementen lepotilaa; sekä etyleeni, kaasumainen hormoni, joka säätelee kypsymistä, lehtien pudottamista ja stressireaktioita. Muita tärkeitä ryhmiä ovat brassinosteroidit, jasmonaatit, salisylihappo ja strigolaktaonit, jotka osallistuvat kasvun säätelyyn, puolustukseen ja kehitykseen.

Signaali välittyy reseptoreiden kautta ja johtaa muutoksiin geenien ilmentymisessä sekä solujen toiminnassa, mikä muuttaa kasvun suuntaa ja sopeutumista ympäristöön. Esimerkkejä ovat auxiinin polarisoitu kuljetus PIN-proteiineilla sekä kunkin hormoniryhmän signaaliketjut (giberellinit, ABA ja etyleeni), jotka koordinoivat kasvin vastetta.

Käytännössä phytohormonit ovat keskeisiä sekä luonnollisessa kasvussa että viljelyssä. Niitä hyödynnetään kasvinjuurtumisen, itämisen, kukinnan, hedelmien kypsymisen sekä stressisensitiivisyyden optimoinnissa, ja ne ovat tärkeä tutkimus- ja kehitysalue sekä perinteisessä että modernissa kasvinhoidossa.