pesänjaon

Pesänjaon on oikeudellinen prosessi, jossa kuolleen henkilön (pesän) omaisuus ja velat jaetaan perillisten kesken. Pesänjaon tarkoituksena on selvittää ja toteuttaa testamentin määräystet tai lain mukaan tapahtuva perimys. Suomessa prosessin taustalla vaikuttavat perintökaari ja muut perheoikeuden säännökset, ja sen toteuttaminen voi vaihdella riippuen siitä, onko kuolleella ollut testamentti vai ei.

Pesänjaon käytännössä voidaan jakaa kaksi tapaa: testamentaarinen pesänjako ja lakimääräinen pesänjako. Testamentaarisessa pesänjaossa erotetaan seuraukset suoraan vainajan testamentin määräyksiä soveltaen. Lakiperusteinen pesänjako puolestaan noudattaa laissa määrättyjä perimyssääntöjä, jolloin perillisten asema määräytyy sukulaisuussuhteiden mukaan, ja tarvittaessa muutosten tai rajoitusten kautta ratkaistaan, miten omaisuus jaetaan.

Prosessi etenee tavallisesti siten, että pesä tai perilliset nimeävät pesänhoitajan tai asioita hoitaa muu vastuuhenkilö. Tehtävänä on pesänselvitys, jossa kartoitetaan omaisuus ja velat sekä mahdolliset vero- ja muut velvoitteet. Tämän jälkeen laaditaan pesänjaon suunnitelma ja jaon toteuttaminen, jossa omistusoikeudet siirretään perillisille ja verotukselliset tai rekisteröintiä koskevat muutokset hoidetaan.

Pesänjao voi tapahtua yksinkertaisesti perhepiirissä tehdyn sopimuksen kautta tai olla viranomaisten valvoma, esimerkiksi tapauskohtaisesti tuomioistuimen tai viranomaisten hakemuksesta. Riidat pesänjaossa voivat johtaa oikeudenkäynteihin tai sovitteluun. Kokonaisuutena pesänjaon vaikutukset ulottuvat kiinteistöihin, osakkeisiin ja muihin varallisuuseriin sekä perillisten oikeuksiin.