pelletoinnissa

Pelletointi on prosessi, jossa jauhettu ja kuivattu materiaali puristetaan pieniksi kiinteiksi pelletiksi. Pelletit parantavat käsittelyä, varastointia ja kuljetettavuutta sekä voivat toimia polttoaineena tai eläinrehuna. Pelletoinnissa käytetään usein biomassaa kuten puuhake, lastu, olki sekä muita energia- ja sivuvirtoja; eläinrehussa huomioidaan ravintoarvot ja kuidun kokonaismäärä.

Prosessi koostuu useista vaiheista. Esikäsittelyyn kuuluvat murskaus tai seulonta sekä tarvittaessa kosteuden ja partikkelikoon säätö. Conditioning-vaiheessa materiaali lämmitetään ja kosteutta lisätään, jotta puristus tapahtuu tehokkaasti. Itse pelletointi tapahtuu puristamalla materiaali dieen läpi, jolloin muodostuu pidempi helmi- tai sylinterimäinen pelletti. Lopuksi pelletit jäähdytetään, jotta ne kovettuvat ja lujuus paranee, ja ne seulotaan pienimpien hiukkasten poistamiseksi.

Laitteisiin kuuluvat murskain, kuivuri tai kosteus-säätöjärjestelmä, sekoitin, pelletöinti- tai puristinyksikkö sekä jäähdytin ja seulakoneet. Pellit voivat olla yleisimmin 6–8 millimetrin poikkipintaisia, mutta koko vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkkejä puristuspäätteistä ovat erilaiset ring- tai flat-die-rakenteet; valinta vaikuttaa energiatehokkuuteen ja tuotteen laatuun.

Laatu ja ominaisuudet mittaavat tiheys, kestävyys (esimerkiksi Pellet Durability Index, PDI), kosteuspitoisuus, tuhkan laatu sekä epäpuhtauksien määrä. Pelletoinnin ympäristövaikutukset liittyvät päästöihin, energiatehokkuuteen ja pölynhallintaan. Käyttökohteita ovat bioenergia, kotieläinrehu sekä ylijäämäaineksista valmistetut pelletit. Suunnittelussa huomioidaan sekä taloudellisuus että ympäristönäkökulmat.